Viisi työkalua verkkosivujen parantamiseen

Olen ollut mukana lukuisissa verkkosivuprojekteissa, joissa asiakas tai välissä oleva toimisto on olettanut, että jonkun asian poistamalla / muuttamalla / lisäämällä, muuttuvat sivut paremmaksi tai saadaan enemmän tilauksia.

Olettaminen on kuitenkin täysin väärä tapa lähteä tekemään muutoksia sivustoon. Usein oletukset osuvat täysin väärään tai joku muu kuin oletettu asia on pielessä.

Onneksi nykyisin on paljon työkaluja, joiden avulla voimme tarkkailla, miten sivuja tai verkkopalvelua käytetään, ja esimerkiksi miten tietystä lähteestä / avainsanasta tullut henkilö käyttää sivua. Käyttötapojen tarkkailun ja analytiikan lisäksi voimme myös A/B-testata muutokset.

Käyttokertojen videointi

Aivan ensimmäinen työkalu sivujen testaukseen tulisi olla käyttäjien automaattinen videointi. Ei, tällä en tarkoita vanhanaikaista ja kallista, ulkopuolisen toimiston järjestemää ja kutsuvieraiden tekemää live-testausta. Esimerkiksi Hotjar tarjoaa käyttökertojen automaattista videointia.

Hotjarrin avulla näet, mitä käyttäjän ruudulla on tapahtunut, missä hiiri on liikkunut, mitä sivuja on selattu ja miten. Todennäköisesti sinäkin olet joutunut tämän seurannan kohteeksi. Kammottavaa, eikö vain? Video näytetään samassa koossa kuin käyttäjän ruutu, eli näet täsmälleen mitä käyttäjä on tehnyt tietyn kokoisella päätelaitteella. Videoilta näet myös käyttäjän tekemät lomakkeiden täytöt yksityskohtaisesti. Pystyt siis havaitsemaan missä kohtaa käyttäjät jättävät lomakkeen kesken tai mikä asia siinä tuottaa ongelmia – onko esimerkiksi lomakkeen automaattinen virheidentarkistus joissain tapauksissa virheellinen.

Videon lisäksi saat muita tärkeitä tietoja; esimerkiksi käyttäjän maa ja laskeutumissivun url-osoite. URL-osoitteen avulla näet, mitä esimerkiksi tietystä mainoksesta tai avainsanasta tullut sivuilla puuhailee. Tämän seikan avulla pystyt parantamaan sekä mainoksia, että sivujasi.

Hotjarrissa on videoiden lisäksi myös esimerkiksi scrollauksen heatmap, jonka avulla on helppo optimoida laskeutumissivuja. Näet siitä, mihin asti kuinkakin suuri prosentti kävijöistä selaa sivua. Voit kokeilla tehdä muutoksia, kuten lisätä vaikka klikattavan alaspäinnuolen ja katsoa sen jälkeen, että scrollaavatko kävijät pidemmälle sivua.

Käyttäjäkyselyt tai chatti

Kaikkea et kuitenkaan näe tallennettujen videoiden avulla. Käyttäjä saattaa etsiä tiettyä asiaa, jota ei löydäkään sivuilta tai hänen päässään on muita kysymyksiä. Tähän seikkaan auttaa mahdollisimman vähän häiritsevä, sivun alalaitaan ilmestyvä, “Onko sinulla kysymyksiä / voisimmeko parannella sivua jotenkin?”-kysely. Yllämainittu Hotjar tarjoaa myös tätä palvelua. Voit esimerkiksi ajastaa kyselyn näkymään, kun käyttäjä on viettänyt tietyn aikaa sivulla.

Harmillista kyllä, harva käyttäjä vastaa näihin automaattisiin kyselyihin. Prosentit lienevät lähes samoja, kuin suoraan sähköpostitse yhteydenot ongelman sattuessa. Kun käyttäjät eivät löydä haluamaansa tai kokevat jostain syystä kilpailijan paremmaksi, usein he vaan poistuvat sivulta, tuhlaamatta turhaan sen enempää aikaansa.

Käyttäjäkyselyiden sijasta voit kokeilla chattia. Tällä hetkellä suosituin ja vähiten ärsyttävä ratkaisu on Intercomin chattipallukka. Intercom tarjoaa suositun asiakaschattinsä lisäksi muitakin hyviä palveluita, kuten help desk -alustan.

A/B-testaus

A/B-, eli splittitestaus, on mainio keino testata muutosten toimivuutta. Idea on tehdä muutos sivustolle, ja katsoa sen vaikutusta käyttäjien käyttäytymiseen. Pääasiassa splittitestausta käytetään  konversioprosentin kasvattamiseksi, mutta toki sillä voidaan koittaa edistää myös mm. sivujen käytettävyyttä.

A/B-testaus on hyvä olla jatkuva prosessi, sivun analytiikan ja muun tarkkailun mukana. Tällöin pystyt jatkuvasti parantamaan sivustoa. Pienelläkin konversioprosentin parannuksella on iso merkitys. Jos alunperin teit kauppaa vaikka 100 kappaletta päivässä ja muutosten jälkeen teet 101 kappaletta päivässä, niin vuodessa saat 365 kauppaa enemmän täysin ilmaiseksi (miinus testaukseen kulutettu työaika).

Splittitestaukseen parhaaksi havaitsemani työkalu on Optimizely. Se mahdollistaa hyvin monenlaiset testit, ohessa muutamia Optimizelyn ominaisuuksia:

  • Rajaton määrä testiversioita. Voit pitää kolmea testiversiota aktiivisena, valita niistä parhaan, pistää muut tauolle ja tehdä kaksi uutta rinnalle. Tai pitää päällä kaikkia viittä testiä kauemmin ja valita sitten parhaan.
  • Mahdollisuus valita, haluatko muokata testiversiot suoraan palvelun editorista (erittäin helppo tekstin, kuvien ja tyylejen muokkaus), vai koodaatko testiversiot itse (eri osoite, esim. www.sivu.fi?v=2 ja www.sivu.fi?v=2). Sama käyttäjä ohjataan aina samaan versioon.
  • Eri testiversioiden reaaliaikainen näyttö editorissa.
  • Hyvät statistiikat. Palvelu ilmoittaa mm. monta kävijää on jäljellä, että tulokset olisivat tilastollisesti pitäviä, sekä mm. prosentuaalisen eron konversioprosenteissa.
  • Voit määritellä tavoitteet haluamallasi tavalla. Itse koen ehdottomasti parhaaksi tavaksi ajaa javascript-funktion esim. oston yhteydessä, joka merkkaa Optimizelyssä myynnin tapahtuneeksi.

Sivujen latausajat

Sivujen latausajat ovat tärkeässä asemassa käyttäjäkokemuksen kannalta. Googlen PageSpeed Insights on ehdottomasti yksi parhaista työkaluista sivujen nopeuden tarkkailuun. Tämä siksi, että se antaa konkreettisia ehdotuksia, millä tavoin sivua tai palvelinohjelmistoja kannattaa muokata, että sivu latautuisi nopeammin. Hyvin triviaaleilla ja helpoilla muutoksilla saatat saavuttaa isoja eroja.

Myös mm. Pingdom tarjoaa vastaavankaltaisen työkalun. Pingdomin päätarkoitus on kuitenkin tarkkailla, että sivu on jatkuvasti saavutettavassa. Mikäli palvelin kaatuu, SSL-lisenssi vanhenee, verkkoon tulee ongelma, tai sivusto lakkaa muusta syystä näkymästä oikein, ilmoittaa Pingdom asiasta mm. sähköpostitse tai tekstiviestitse. Suosittelen ehdottomasti tätäkin palvelua.

Ulkopuolisten työkalujen lisäksi, palvelimen ylläpitäjät voivat tarkkailla mm. erityisen kauan kestäviä SQL-kyselyitä, jotka ovat usein syynä sivuston hitauteen.

Perinteinen analytiikka

Google Analytics on mainio lisä apuvälineisiin, joilla saat sivun epäkohtia esiin. Analyticsinkin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on myyntejen (tai muiden haluttujen tapahtumien) seuraus.

Voit esimerkiksi tarkastella, että mistä mainoksista tai hakusanoista on tullut parhaiten myyntejä ja sitten laittaa enemmän rahaa niihin ja vähemmän muihin. Voit seurata, onko muutosten jälkeen konversioprosentti kasvanut.

Saat paljon tietoa käyttäjistä ja heidän käyttäytymisestä, jota voit suoraan hyödyntää sivustoa parantaessasi. Pystyt seuraamaan, mitä sivuja käyttäjä on selannut ennen ostotapahtumaa, tai minne sivuille käyttäjä on siirtynyt laskeutumissivun jälkeen. Voisitko muuttaa jotain, että käyttäjät ohjautuisivat myyntilomakkeelle herkemmin? Mikäli käyttäjät eivät ole valmiita vielä ostamaan, kannattaisiko sinun lisätä esimerkiksi uutiskirjeen tilauslomake laskeutumissivulle? Näet, mistä kaupungeista ja maista kävijät useimmiten tulevat ja pystyt muokkaamaan sisältöä paremmin käyttäjäkunnan mukaisesti.

Analyticsista näät myös yllämainitut sivujen latausajat ja ehdotuksia latausaikojen parantamiseen. Erona manuaalisesti esimerkiksi Googlen PageSpeed Insightsin ajamiseen on se, että Analyticsista näät kaikkien sivujen latausajat. Pystyt vertailemaan, että mikä sivuista on latautunut erityisen hitaasti ja korjaamaan sen ongelmia. Kokemukseni mukaan Google Analyticsin kertomat latausajat eivät kuitenkaan ole kovin tarkkoja, johtuen tekniikasta, jota GA käyttää niiden tarkkailuun.

Tässä oli vain pintaraapaisu sivujen parantelusta, myöhemmin on varmasti tulossa lisää ja syvällisemmin aiheesta. Liity mukaan Digital CTO -Facebook ryhmään ja saa ensimmäisenä tietoosi uudet päivitykset.